Tammikuun puolivälissä osallistuin Suomen YK-liiton järjestämälle matkalle Jordaniaan yhdessä seitsemän muun kansanedustajan kanssa.

 

Matkalla tutustuimme YK:n työhön ja syyrialaisten pakolaisten tilanteeseen. Asukasluvultaan vain hieman Suomea suuremmassa Jordaniassa pakolaisia on pitkälle toista miljoonaa.

 

Za’atarin pakolaisleiri sijaitsee 20 kilometrin päässä Syyrian rajalta. Leiri on noin viiden neliökilometrin kokoinen ja kauttaaltaan aidattu. Aitojen sisälle mahtuu 80 000 ihmistä ja koko elämän kirjo. Leirissä on lähes 22 000 kouluikäistä lasta, joille on luvattu opettaa Jordanian opetussuunnitelman mukaisesti luku- ja kirjoitustaitoa. Myös englannin kieli on oppiaineena. Unicefin avustuksella leirille on avattu kymmenen koulua. 

 

Myös Suomen apu on läsnä. Kirkon ulkomaanavun järjestämässä sirkuskoulussa tytötkin pääsevät hyppimään, pomppimaan ja heittämään kuperkeikkaa, ja jalkapallojoukkueet on sekä tytöille että pojille.

 

Nuorille naisille on tarjolla ammattitutkinto kampaajaksi. Pienessä kontissa hiuslakka haisee voimakkaasti, kun naiset tekevät toinen toistaan upeampia kampauksia. Ulkonäöstä pidetään huolta myös pakolaisleirissä. Kurssin parhaimmille on luvassa omat välineet, joilla aloittaa yritystoiminta kampaajana.

 

Leirin kahdessa sairaalassa ja yhdeksällä terveysasemalla elämä alkaa ja päättyy päivittäin, aivan kuten missä tahansa maailmassa. Vauvoja asukasluvultaan lähes Kouvolan kokoiseen pakolaisleiriin syntyy päivittäin kymmenkunta. Supermarkettien edustalla roikkuvat värikkäät jalkapallot ja ihmiset juovat yhdessä teetä. Elämä on tässä ja nyt.

 

Jordania kantaa Syyrian pakolaisuudesta suuren taakan, mutta suhtautuminen pakolaisiin on pysynyt hyvänä. Sodan pitkittyessä tilanne voi muuttua. Asunnoista on suurta pulaa ja infrastruktuuri koetuksella. Myös pakolaisuuden vaikutus työllisyyteen ja työehtoihin puhuttaa.

 

Syyrian pakolaiskriisi on myös Suomessa arkinen puheenaihe. Syyriasta Suomeen on pitkä matka – niin fyysisesti, kulttuurisesti kuin taloudellisesti. Vaikka pakolaisuuden ongelmat ovat meillä erilaisia kuin Jordaniassa, on myös mittaluokka eri maailmasta.

 

Syyrian naapurimaat ansaitsevat kaiken tuen pakolaiskriisin hoitamisesta. On täysin käsittämätöntä, että Suomi on tällaisessa maailmantilanteessa leikannut ennätyksellisen paljon nimenomaan kehitysyhteistyöstä, jonka tarkoitus on edistää suotuisaa kehitystä ja estää uusien sotien syttyminen.

 

Itsekin aikanaan sodista kärsineen Suomen luulisi ymmärtävän, että syyttömänä kriisin jalkoihin voi joutua meistä jokainen ja silloin on hyvä, että myös apua on tarjolla.

 

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9.2.2017