Helsingin Sanomien helmikuun Kuukausiliite kertoo, ettei ole yhdentekevää, minkä nimiseen päiväkotiryhmään on aikoinaan kuulunut. Minulla on takanani pitkä ura päiväkodissa. Ehdin lapsena käydä läpi lähes kaikki Hirsimäen päiväkodin ryhmät. Aloitin Palleroista, päiväkodin pienimmistä ja etenin Rinkeleiden ja Piparien kautta esikouluun, Sämpylöihin.

Varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta on puhuttu nyt paljon. Syksyllä eduskunta päätti pitkän käsittelyn jälkeen antaa kunnille mahdollisuuden varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen, vastoin asiantuntijoiden neuvoja. Myös ryhmäkokoja kasvatettiin. Seuraavaksi hallituksen on tarkoitus nostaa päivähoitomaksuja.

Eduskuntaryhmämme on vastustanut näitä lapsiperheiden arkea heikentäviä päätöksiä. Erityisesti varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan vanhempien työmarkkina-aseman perusteella. Kun joissain kunnissa rajaus otetaan käyttöön ja toisissa ei, myös alueellinen eriarvoisuus kasvaa.

Ryhmäkokojen kasvattaminen heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja lasten tarvitsemaa yksilöllistä hoivaa. Suuret ryhmät uuvuttavat henkilökunnan. Päivähoitomaksujen nostaminen tekee loven lapsiperheiden kukkaroon, johon kohdistuu nyt muitakin korotuksia, kuten terveydenhuollon asiakasmaksujen nostaminen.

Päätin itse ottaa selvää päivähoidon arjesta ja tämän viikon maanantaina sain mahdollisuuden sukeltaa Riihimäellä sijaitsevan Jukolan päiväkodin Melukylän ryhmään.

Päiväkodissa kaikki toiminta on tarkkaan suunniteltu niin, että se tukee lapsen varhaista kasvua ja kehitystä. Aamupuurolla puhuttiin viikonlopun tapahtumista. Puuron jälkeen iso ryhmä jaettiin vähän pienempiin ryhmiin, osa lähti ulkoilemaan ja osa jäi sisälle kasvojumppaan ja leikkimään. Minä olin eläinleikissä norsu.

Lounaalla viisivuotissyntymäpäiväänsä viettänyt kruunattiin juhlavasti ja lauloimme sankarin toiveen mukaisesti onnittelulaulun sekä suomeksi että englanniksi. Ruuaksi tarjoiltiin perunoita, kastiketta ja salaattia ja jälkiruuaksi sankari tarjosi kaikille karkin. Lounaan jälkeen lapset painelivat omiin sänkyihinsä peittojen alle ja yksi aikuisista luki sadun. Melkein kaikille uni maittoi.

Myös minun päiväni oli opettavainen. Riihimäellä on iloittu siitä, ettei päiväkotien ryhmäkokoja kasvateta. Ilo loppui lyhyeen kun minulle selvisi, että kaikki Jukolan, ja myös muiden kaupungin päiväkotien ryhmät jo nyt pullistelevat ja ryhmäkoot paukkuvat.

Kasvaneita ryhmäkokoja voidaan selittää hienosti paperilla, kun osa-aikaiset lapset lasketaan puolikkaina. Mutta kun lapset ovat mukana päiväkodin arjessa, he ovat ihan oikeita ja kovin tärkeitä, kokonaisia lapsia. Tämä on tainnut ministereiltä jäädä huomaamatta.