Turkistarhauksessa on kyse tuotteista, jotka eivät ole välttämättömyyksiä vaan ylellisyystuotteita. Mihin turkiksia tarvitaan? Turkistarhaus ei ole eettistä eikä ekologista.

Turkikset ovat nykypäivänä helposti korvattavissa muilla vaatemateriaaleilla.

Ravintotuotantoon liittyvä eläintenkasvatus on eriasia, joskin lihan kulutusta tulisi vähentää nykyisestä.

Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu osittain tai kokonaan jo kymmenessä Euroopan valtiossa, viimeksi Hollannissa joulukuussa 2012.

Eläinten pito-olosuhteita ei tule määrätä turkiselinkeinon taloudellisten näkemysten pohjalta vaan eläinten tarpeiden pohjalta.

Turkistarhoilla eläimillä ei ole mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Häkit ovat pieniä: kettu 0,8 m2 ja minkki 0,25m2, eikä minkeillä ole mahdollisuutta uida, ketuilla kaivaa tai supikoirilla nukkua talviunta, koska maahan kaivautuminen ja uiminen aiheuttavat eläimen turkkiin muutoksia, jotka saattavat olla tuottajalle epäedullisia.

Tuottajat usein kertovat panostavansa eläimen hyvinvointiin, koska se on tuottaja etu. Hyvinvoivan eläimen turkki on paksu ja kiiltävä. Niinkö?

Tunnen monta hyvinvoivaa ihmistä, joiden hiukset ovat harventuneet. Kyse on siis jalostuksesta. Tuottajat valikoivat jalostukseen kaikista parhaimmat yksilöt. Jotkut tuottajat määrittelevät hyvinvoivaksi eläimeksi yksilön, joka tuottaa monta pentua. Toisaalta taas joidenkin eläinten tiedetään nimenomaan lisääntyvän voimakkaasti kokiessaan olonsa stressaantuneeksi tai uhatuksi. Luonto hoitaa mahdollisimman suuren pentueen, jotta edes osa pennuista selviytyisi hengissä. Eläimen tuottavuus ei siis välttämättä ole merkki eläimen hyvinvoinnista.

Vasemmistoliitto vaatii, että turkistarhaajille on luotava luopumisjärjestelmä, jolloin turkistarhauksesta voidaan luopua siirtymäajan jälkeen.

Tarhojen sukupolvenvaihdoksista on luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon.

Tulevaisuuden elinkeinoja maaseudulla ovat esimerkiksi energiatuotanto, metsätalous, elintarviketuotanto ja virkistysmatkailu.

Tällä hetkellä tarhaajista yli 50 % on yli 53-vuotiaita. Jos tarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen, olisi suurin osa tarhaajista jo eläkeiässä. Tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia.

Alan työllistävyydestä ei ole tällä hetkellä saatavilla luotettavaa tietoa ja siksi Suomen Turkiseläinten kasvattajain Liitto ry tilannut PTT:ltä tutkimuksen, jossa lasketaan tarkasti suorat henkilötyövuodet yritysten tilinpäätösten kautta.

Tosin työ on kausiluonteista ja työntekijöitä tulee paljon ulkomailta tarhoille.

Vasemmistoliitto ei pelkästään halua lopettaa turkistarhausta vaan samalla on taattava nykyisille turkistuottajille mahd. siirtyä toiseen elinkeinoon.

Tämä on kestävää puna-vihreää politiikkaa, jossa huomioidaan ihmisten sosiaalinen tilanne sekä eläinten oikeudet.

Arvoisa puhemies,

Vuonna 2009 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista, jonka myötä aukioloaikoja laajennettiin. Samalla eduskunta edellytti että hallitus antaa vuoden 2012 loppuun mennessä selonteon kauppojen aukiolon laajentamisen vaikutuksista. Ne ovatkin olleet laajat ja monitahoiset, ja niitä on nyt syytä tarkastella.

Selvityksen mukaan pidennetyt aukioloajat ovat kuluttajan näkökulmasta hyvä asia ja 90% kuluttajista onkin käynyt sunnuntaina kaupassa asioimassa.

Kuitenkin jopa 86 prosenttia kaupan henkilöstöstä kokee, että aukiolojen laajentamisella on ollut negatiivisia vaikutuksia työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen. Yhteinen aika perheen kanssa on vähentynyt. Keskeistä on myös työn turvallisuus sekä työmatkojen sujuvuus ilta-aikaan, kun julkinen liikenne kulkee harvakseltaan tai ei enää ollenkaan.

Nelisenkymmentä prosenttia työntekijöistä kokee, ettei työvuorolistojen laadinta ole tasapuolista, ja etteivät he ole pystyneet vaikuttamaan työvuorojärjestelyihin edes silloin, kun perhesyyt sitä vaatisivat.
Monet kaupan kassat ovat pienten lasten äitejä, jotka tuntevat syyllisyyttä siitä, että lapset joutuvat viettämään aikaa koulun jälkeen yksin kotona tai päivähoidossa.
Useissa vuorohoito-päiväkodeissa iltahoidossa oleva lapsi pitää hakea kello 22 mennessä. Kymmeneen asti työskentelevä myyjä ei ehdi takarajaan mennessä hakea lasta, ja tällöin lapsi viettää yönsä hoidossa.

Arvoisa puhemies,

Ammattiliiton arvion mukaan aukioloaikojen laajennus ei ole tuonut kokoaikatyötä vaan lisätunnit ovat jakaantuneet useamman työntekijän kesken. Silppu- ja osa-aikatyötä tekevien olisi pitänyt saada lisää työtunteja ja sitä myötä kokonaisia työpäiviä. Näin ei siis selvityksen mukaan ole käynyt.

Aukiolojen laajennus ei ole kaupoillekaan ollut rahasampo. Lisää myyntiä ei ole juuri tullut, koska käytännössä asiakkaat ovat hajautuneet useammille tunneille.
On myös muistettava, että kaikki liikkeet eivät kannattavuussyistä käytä täysimääräisesti hyväkseen nykylain mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies,

Kotipaikkakuntani Riihimäen keskusta autioitui muutama vuosi sitten, kun asiakkaat katosivat aseman viereen rakennettuun kauppakeskukseen. Nyt kävelin tuon keskuksen läpi, enkä voinut kuin surullisena ihmetellä, kun lähes jokaisen erikoisliikkeen ikkunassa ilmoitettiin loppuunmyynnistä. Kun sitten hain postista nettikaupasta tilaamani kengät, tajusin, että tässä on peiliin katsomisen paikka. Ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen, miksi kauppojen palvelut poistuvat katukuvasta.

Verkkokaupan suosio kasvaa vuosi vuodelta. Ostosten tekeminen on verkossa helppoa, valikoimat ovat laajat eikä asiakas ole sidottu aukioloaikoihin.

Pienyrittäjät kohtaavat lisäksi suuria haasteita myös aukiolojen kanssa.
Jotkut, usein suurten yritysten omistuksissa olevat kauppakeskukset edellyttävät, että erikoisliikkeet ovat auki myös sunnuntaisin, vaikkei myyntiä olisi edes henkilöstökuluja kattamaan. Useat kauppiaat hoitavatkin nämä vuorot itse. Selvityksen mukaan joka neljäs kauppiasyrittäjä ei ehdi pitämään vapaapäiviä.
Kauppakeskusten taustalla olevien yritysten tulisi ottaa vastuu myös pienyrittäjistä. On kohtuutonta sanktion uhalla velvoittaa liikkeitä olemaan avoinna kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaisesti.

Laajennetut aukioloajat asettavat myös huoltamo- ja kioskiyrittäjät ahtaalle. Seurauksena on suurten ketjujen valtakunta, jossa pienellä yksityisyrittäjällä ei ole mahdollisuuksia.

Poikkeuslupamenettely sunnuntai-aukiololle on tällä hetkellä varsin villi.
Poikkeuslupia myönnetään, jos katsotaan olevan palvelujen kysyntään vaikuttavia, kuten yleisötapahtumiin, matkailuun tai liikkeen sijaintiin liittyviä tekijöitä.
Käytännössä tulkinta on kuitenkin laajaa ja lupien myöntämisen perusteet vaihtelevat alueittain. Olisi järkevää keskittää poikkeuslupien myöntäminen yhdelle viranomaiselle ja yhtenäistää lupien perusteet.

Arvoisa puhemies,

Kaupat, joissa on vain yksi myyjä, ovat etenkin ilta-aikaan alttiita ryöstöille ja muille uhkaaville tapahtumille.
Selvityksen mukaan työtehtävissä ryöstörikoksen uhriksi joutuvat tyypillisimmin elintarvikeliikkeiden kassoilla ja kioskeissa yksintyöskentelevät naiset. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä se, että rikokset tehdään pääsääntöisesti yöajan lisäksi juuri sulkemisaikaan.

Yksintyöskentely on todennäköisesti lisääntynyt aukiolojen laajennuksen seurauksena. Merkittävää kuitenkin on, että siitä ei ole olemassa mitään faktatietoa, koska tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Pidänkin tärkeänä, että asiaan kiinnitetään huomiota ja myös tätä ryhmää seurataan jatkossa.

Arvoisa puhemies,

Yhteiskunnastamme on tullut ympärivuorokautisesti päivystävä. Vaikka meistä jokaisesta varmasti olisi kiva käydä kaupassa silloin kun haluamme, ei ole kohtuullista, että pienipalkkaisten työntekijöiden odotetaan alati päivystävän.

Reilut kaksi vuotta sitten, kun kamppailu eduskuntavaaleista kävi kovimmillaan, oli tasa-arvoinen avioliittolaki esillä kaikkialla. Asiaan kysyttiin kantaa lähes jokaisessa vaalikoneessa, johon vastasin, ja niitä oli useita. Asia sai laajalti julkisuutta, ja sen käsittelyä jatkettiin myös hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan tätä tärkeää asiaa ei kirjattu, sillä sen katsottiin olevan niin sanottu omantunnon kysymys, jota ei voitu kirjata kuuden ideologisesti niin erilaisen puolueen ohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä jätti tänään esityksen joustavan hoitorahan mallista. Tervehdin tätä työryhmän esitystä ilolla vaikka siihen mielestäni muutamia uhkiakin liittyy. Esityksestä puuttuu kokonaan konkreettiset kannustimet hoivavastuun jakamiseksi naisten ja miesten kesken. Itse toivoisin, että vasemmistoliiton jo pitkään ajama 6+6+6 -malli otettaisiin vakavasti mukaan keskusteluun. Tässä mallissa äidillä olisi kuuden kuukauden, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, isällä oma kuuden kuukauden jaksonsa ja lisäksi vielä yksi kuuden kuukauden jakso, jonka jompikumpi vanhemmista voisi käyttää valinnan mukaan tai jättää käyttämättä. Käytännössä siis vanhempainvapaa pitenisi nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta vähintään 12 kuukauteen, jopa 18 kuukauteen.

Joustava hoitoraha olisi nykyistä osittaista hoitorahaa merkittävästi korkeampi etuus.
Osittainen hoitoraha on nyt 96,41 euroa kuussa. Joustava hoitoraha olisi 240 euroa kuussa, jos keskimääräinen viikoittainen työaika on korkeintaan 22,5 tuntia tai 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta, ja 160 euroa kuussa, jos työaika on enemmän kuin 22,5 tuntia, mutta enintään 30 tuntia.

Joustava hoitoraha on rajattu koskemaan alle kolmevuotiaiden lasten vanhempia, koska tarkoituksena on tukea pikkulasten vanhempien ansiotyöhön siirtymistä osa-aikatyöllä ja lyhentämällä kokoaikaisia työstä poissaolojaksoja sekä kannustaa molempia vanhempia lastenhoidon jakamiseen. Tätä ajatusta ei kuitenkaan tue se, että tällähetkellä 95 prosenttia kotihoidon tukea saavista on naisia, ja naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin miehet.
Vaarana on, että joustava hoitoraha ajaa naiset entistä pahempaan osa-aikatyö- ja pienipalkkaloukkuun.

On myös aiheellista kysyä, miten huolehditaan siitä, että äideille todella on työtä, johon mennä. Tällä hetkellä 40 prosentilla hoitovapaalla olevista naisista ei ole lainkaan työpaikkaa mihin palata.

Toisaalta monilla naisilla, jotka jäävät työstään joustavalle hoitorahalle ja tekevät osittaista työaikaa, vaarana on se, ettei työmäärä varsinaisesti vähene vaikka työaika lyhenee ja palkka laskee. Työnantajapuoli on saatava mukaan keskusteluun.

Riihimäen paikallislehden, Aamupostin yleisönosastopalstalla käydään kuumaa ajatustenvaihtoa Riihimäen Sosiaalidemokraattien paikkajaoista niin kaupunginhallituksen, lautakuntien kuin ylikunnallisten luottamustehtävienkin osalta. Tähän demareiden paikkajakoon en sen kummemmin halua puuttua, nämä ovat heidän omia päätöksiään, mutta joku ystävä tähänkin keskusteluun veti mukaansa "Hirviniemen klaanin". Siksi haluan kommentoida hieman Riihimäen Vasemmistoliiton ja Hirviniemen klaanin tilannetta omasta näkökulmastani.

Riihimäen vasemmistoliiton ehdokkaaksi viime syksyn vaaleissa asettui 30 ehdokasta. Teimme loistavan kampanjan ja saimme yhden paikan lisää valtuustosta. Paikkaluku nousi kuudesta seitsemään. 
Kannatus nousi edellisistä kuntavaaleista +2,7% ollen nyt 16%

Aktiivinen perheemme saa aikaajoin osakseen kritiikkiä siitä, että Riihimäen kaupunginvaltuustossa istuu jo kolmatta kautta peräkkäin Hirviniemen isä, äiti ja tytär. Tästä saa myös osansa Riihimäen Vasemmiston jäsenet ja aktiivit kuulla.

Meillä on aktiivinen perhe ja haluamme olla koko porukka mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Se ei liene keneltäkään pois.
Me emme ole päässeet kukaan toisemme siivellä valtuustoon, vaan jokaisen meistä on tarvinnut ansaita omat äänensä itse.
Kuten kaikki tiedämme, on jokaisella suomalaisella äänioikeutetulla vain yksi ääni käytettävänään.

Viime syksynä 12 444 riihimäkeläistä antoi äänensä kuntavaaleissa. Niistä 563 sai äitini Erja, 467 minä ja 109 isäni Rauli. Karkeasti laskettuna siis joka 11. äänensä Riihimäellä antanut äänesti "Hirviniemen klaania".
Hirviniemet eivät kuitenkaan johda toimintaa Riihimäellä.

Riihimeän Vasemmistoliiton puheenjohtajana toimii Matti Liimatainen ja varapuheenjohtajana Mikko Peura. 
Valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Janne Yrjölä ja sihteeriksi Terhi Mäntymaa

Luottamuspaikat jaettiin niin, että eniten ääniä saanut valitsi ensimmäisenä jne. 
Olemme aina halunneet Riihimäen Vasemmistoliitossa myös jakaa vastuuta ja laajentaa demokratiaa, joten sillä perusteella lautakuntapaikkoihin on myös valittu aktiivisia, meidän ehdokkaina olleita ihmisiä.
Meillä on myös pystytty luopumaan vallasta ja antamaan vastuuta uusille ja nuorille. 

Tällä tekstillä haluan osoittaa, että Hirviniemet eivät roiku Riihimäen Vasemmistoliiton vallan kahvassa vaikka aktiivinen osa tätä upeaa poliittista ryhmää olemmekin.