Reilu vuosi sitten meillä kotona pohdittiin yhtä elämän suurista kysymyksistä, esikoisen siirtymistä toiselle asteelle. Lukio, ammatilliset opinnot vai kenties kaksoistutkinto? Ammattikoulun linjoista ei oikein mikään tuntunut nuoresta oikealta. 15-vuotiaana työelämä on vielä kaukana, ja koko elämän pituinen ammatti saattaa olla vähän vieras ajatus. Kaksoistutkinto taas vaikutti liian raskaalta.

Myös kavereiden kanssa juteltiin valinnasta. Ryhmä ja kaverit ovat nuorelle tärkeitä. Lopulta esikoinen valitsi lukion. Selvää suuntaa ammatinvalintaan ei löytynyt, joten yleissivistävä koulutus ja kasvaminen tuntuivat hyvältä ratkaisulta. Ammatinvalinnan sai huoletta siirtää hamaan tulevaisuuteen.

Kaikki eivät kuitenkaan valitse lukiota. Osa tietää jo nuorena, mihin ammattiin haluaa, osa kammoksuu teoreettista pänttäämistä ja haluaa käytännönläheisempää näkökulmaa opintoihin. Tällöin valintana ovat ammatilliset opinnot.

Meillä kotona opiskeluita seurataan mielenkiinnolla. Oman lapsen koulukuulumisten lisäksi tulen usein kyselleeksi kavereiden opintojen sujumisesta. Hieman hämmentyneenä kuuntelin esikoisen selostusta ammattioppilaitoksen etäpäivistä ja koulutehtävistä, jotka tehdään kotona. Hieman kateellisenakin hän kertoi, että joissain jaksoissa koulua saattaa olla vain kahtena päivänä viikossa. Äitinä ajatus tuntui kamalalta.

Otin asian puheeksi erään ammattikoulun opettajan kanssa. Esikoinen oli oikeassa. Etätehtäviä annetaan oppilaille kotiin ja opintoja on siirretty entistä enemmän oppilaiden vastuulle. Opettajilta on vähennetty tunnit minimiin. Ja tämä suuntaus tuntuu olevan vain lisääntymässä.

Hallitus suunnittelee massiivista ammatillisen koulutuksen uudistamista. Kuten kaikkien hallituksen uudistamissuunnitelmien, myös tämän taustalla on tarve leikata rajusti nykyisestä järjestelmästä.

Ammatillisella koulutuksella on varmasti paljon uudistumispaineita, myös tehtyjen selvitysten mukaan. Työelämä muuttuu ja kansainvälistyy, samoin väestörakenteemme. Haasteina ovat ainakin työelämän tarpeiden huomioiminen, aiemman osaamisen hyödyntäminen ja yleissivistävien opintojen varmistaminen. Uudistuksia ei kuitenkaan tule tehdä nuorten kustannuksella.

Oman lapseni kohdalla minua vähän hirvitti, miten vielä niin pieni teini tulee pärjäämään lukio-opinnoissa. Ammatillisissa opinnoissa linjavalinnat tehdään jo paljon aikaisemmin. Jos valinta myöhemmin osoittautuukin vääräksi ja riittävää opinto-ohjausta ei ole, tai jos lähiopetus puuttuu kokonaan, nuori saattaa pudota kelkasta. Näin toimimalla ei varmasti säästetä euroakaan.

Kolumni on julkaistu Kansan Uutisissa 9.10.2015