Nokian entisen toimitusjohtajan Elopin jättisuuret eläkkeet ovat herättäneet keskustelua. Ihmiset kokevat, että ei ole oikeudenmukaista, että Elop saa muhkean summan kuukausittain Suomesta. Eläkkeen suuruus ei istu kansalaisten oikeustajuun, vaikka Elopin eläke onkin määräytynyt lakien mukaan.

Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Elopin arvioitu työeläke on 5 900 euroa kuukaudessa, kun suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke on 1 549 euroa kuukaudessa.

Kun on suuri palkka, on myös suuri eläke. Eläkekaton sijaan olisi syytä kiinnittää huomiota juuri tähän. Aiemminkin on käyty keskustelua johtajien jättisuurista palkoista ja bonuksista. Tässä on jälleen yksi elävä esimerkki siitä.

Järkevin keino tasoittaa tuloeroja on kohdistaa poikkeuksellisen suuriin tuloihin ja eläkkeisiin nykyistä kovempi verotus. Johtajien palkat on lisäksi saatava kuriin. Jos niistä päätettäisiin yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajat olisivat päätöksenteossa mukana, palkkoja ei varmasti säädettäisi niin korkeiksi. Tällä hetkellä palkat sovitaan yhtiöiden hallituksissa, jossa hyvävelikerho valvoo omiensa etuja.

Mediassa on käyty keskustelua siitä, olisiko eläkekatto hyvä ratkaisu tällaisiin ongelmiin. Joissain Euroopan maissahan eläkekatto on käytössä leikkaamassa suurimpia työeläkkeitä. Muissa pohjoismaissa ei kuitenkaan ole todellista eläkekattoa. Niissä sitovilla työehtosopimuksilla on sovittu täydentävästä sopimuseläkkeestä, jolla eläkekatto rikotaan.  Ruotsissa tämän eläkekaton puhkaisevan sopimuseläkejärjestelmän piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista, muissa pohjoismaissa hieman vähemmän.

Eläkekatto tarkoittaa vain lakisääteisten eläkkeiden kattoa. Lisäeläkkeet, joista sovitaan yrityksen ja johtajan kanssa ovat yksityisiin eläkevakuutuksiin perustuvia sopimuseläkkeitä, jotka hoidetaan vakuutusyhtiöiden kautta. Niitä eläkekatto ei koskisi, joten lisäeläkkeet ja muut vastaavanlaiset järjestelyt todennäköisesti lisääntyisivät eläkekaton myötä.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on luotu työmarkkinajärjestöjen toimesta. Työeläkejärjestelmä luotiin nimenomaan sopimuspohjalta, vaikkakin lakisääteisenä, valtiollisesta kansaneläkelaitoksesta erillisenä yksityisten vakuutusyhtiöiden hoitama järjestelmänä, jotta poliitikot eivät pääse jakamaan palkansaajilta kerättyjä rahoja muille. Työmarkkinajärjestöt ovat muuttaneet järjestelmää ja vastanneet siitä, että eläkeikä, etuudet ja maksut ovat kestävällä pohjalla. Lainsäätäjä on ainoastaan antanut tälle työmarkkinajärjestöjen järjestelmälle ja sen muutoksille lakisääteisen muodon.