Mennyt syksy on ollut raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tajuan sen oikeastaan nyt, kun pysähdyn hetkeksi miettimään vuotta, joka jää taakse. Tässä keittiön pöydän ääressä istuessa muistan, että keväällä käytiin eduskuntavaalitkin. Vaalit, jotka olivat koko vasemmistolle tappiolliset. Sittemmin oikeistohallitus on pitänyt opposition kiireisenä.

Tätä syksyä on leimannut erityisesti kova säästö- ja leikkauspolitiikka. Säästöiltä ei ole välttynyt kukaan, paitsi ne, joilla on jo tarpeeksi tai vähän liikaakin. Hallitus teki arvovalinnan, ettei verotukseen kosketa ja niinpä suurituloisia ei veroteta enempää kuin ennenkään. Sen sijaan pieniä tuloja hallitus kiristää muun muassa leikkaamalla asumistuesta ja lääkekorvauksista sekä nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja päivähoitomaksuja.

Nyt  vuoden viimeisenä päivänä, juuri kun eduskunnassa budjetti on hyväksytty, pääministeri Sipilä väläyttää lisäsäästöjä ensi keväälle. Syksyn budjettiväännön jälkeen tuntuu käsittämättömältä mistä vielä aiotaan leikata. Yhtenä oljenkortena hallitus on heilutellut arvonlisäveron korotusta. ALV:n korotus vasta epäoikeudenmukainen korotus olisikin. Se on vero, joka on suhteessa pienituloisille kovempi kuin suurituloisille. ALV:n korotus olisi myös myrkkyä taloudelle, ja se heikentäisi ostovoimaa entisestään ja heikentäisi erityisesti pienyrittäjien asemaa. Me vasemmistossa päinvastoin esitimme vaihtoehtobudjetissamme arvonlisäveron laskua muutamalla yksiköllä, joka lisäisi etenkin pienituloisten ostovoimaa.

Kevään suurin vääntö tullaan todennäköisesti käymään työelämäkysymysten parissa. Hallitus on tuomassa heti alkuvuodesta pakkolakipaketin eduskuntaan. Työelämää koskevilla pakkolaeilla on tarkoitus murtaa perinteinen suomalainen sopimusyhteiskunta, ja tämän jälkeen valtiovalta voi säätää työelämän asioista laeilla. Perinteisesti palkoista ja lomista on sovittu yhdessä työmarkkinaosapuolten kesken. Pakkolakien astuessa voimaan leikataan pieni- ja keskituloisilta työssäkäyviltä, erityisesti pienipalkkaisilta julkisen sektorin naistyöntekijöiltä. Leikkuri iskee sairasajan palkkaan, lomarahoihin ja lomien kestoon. Jos pakkolait toteutuvat, se on suuri periaatteellinen muutos suomalaisessa yhteiskunnassa.

Politiikka on arvovalintoja ja puolueilla on eroja.

Vuoden vaihtuessa haluan toivottaa kaikille oikein hyvää uutta vuotta. Tuokoon vuosi meille viisautta ja rohkeutta.