Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista                                        

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro

Hallitus on linjannut kärkihankkeitaan ja niille ohjattavaa rahoitusta. On heti alkuun syytä ihmetellä, mistä tämä rahoitus tarkalleen ottaen tulee.

On myös syytä ihmetellä, mikä kärkihankkeiden tarkoitus on. Esimerkiksi koulutuksesta hallitus leikkaa kautensa aikana kumulatiivisesti jopa kolme miljardia, ja antaa tästä sitten takaisin kärkihankkeena kymmenesosan. Kärkihankkeet ovat tilapäisiä, mutta leikkaukset ovat pysyviä.

Miten tällaisella toiminnalla voi Suomesta tulla ”modernin ja innostavan oppimisen kärkimaa”, kuten hallitus hurskaasti toivoo?

*

Vasemmistoliitto haluaa aidosti investoida tulevaisuuteen. Yksi tärkeimmistä keinoista on huolehtia siitä, että yhtään nuorta ei syrjäytetä, vaan kaikille osoitetaan nuoren kykyjen mukaan työ-, koulutus-, työharjoittelu- tai kuntoutuspaikka.

Nyt hallitus on nimennyt nuorisotakuun uudelleen yhteisötakuuksi, ja leikkaa samalla yli puolet sen rahoituksesta, vaikka työttömyys on huipussaan.

Samaan aikaan Suomen vientiteollisuus yskii. Se saadaan nousuun ainoastaan uusilla innovaatioilla, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Mitä tekee hallitus? Leikkaa Tekesin toimintarahoista lähes kolmanneksen. Leikkaa yliopistoilta. Leikkaa kilpaillusta tutkimusrahoituksesta, koska haluaa ohjata rahoitusta itse valitsemilleen aloille.

Innovaatiot eivät synny pakotetusti. Siksi hallituksen logiikkaa on todella vaikea ymmärtää tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa todella olisi satsattava koulutukseen ja tutkimukseen.

Koulutusjärjestelmien uudistaminen ja uudistusten riittävä rahoitus, joustavat opinpolut ja elinikäinen oppiminen, toimiva aikuiskoulutus sekä kaikille avoimet oppimisympäristöt ja verkkokurssit ovat Vasemmistoliiton keinoja luoda koulutuksen kautta innovaatioita, työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

*

Rohkeammat panostukset työllistämiseen ovat tämänhetkisen suurtyöttömyyden aikana aivan välttämättömiä.

Toivomme parlamentaarista työryhmää valmistelemaan perustulokokeilua. Perustulo on keskeinen keino työn ja sosiaaliturvan joustavaan yhdistämiseen, eikä kokeilua pidä vesittää hallituksen esittelemillä työttömiä kurittavilla toimilla. Perustulon tason tulee olla riittävän korkea ja kokeilujoukon riittävän monipuolinen, jotta kokeilusta saadaan vertailukelpoisia tuloksia

Hallituksen suunnitteleman keppityöllistämisen eli sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisen sijaan tulisikin keskittyä uusiin keinoihin, joilla työmarkkinatukea voitaisiin joustavammin käyttää työllistämisen tukemisessa. Esimerkiksi viime hallituskaudella lanseerattu työttömyysturvan 300 euron suojaosa on selvitysten perusteella kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikaiseen työhön.

Ruotsissa sekä työn tuottavuus että työhyvinvointi ovat lisääntyneet sellaisissa työpaikoissa, joissa on siirrytty kokeilemaan kuuden tunnin työpäivää entisellä palkalla. Tätä kohti olisi siirryttävä myös Suomessa. Työpäivää lyhentämällä on myös mahdollista jakaa työtä useamman työntekijän kesken ja vähentää työttömyyttä.

Esitämmekin työajan lyhentämisen kokeilua mukaan kärkihankkeisiin.      

*

Kun hallitus loi kärkihankkeitaan, ei tämänhetkisen pakolaiskriisin laajuudesta tiedetty vielä mitään. Kotouttamispolitiikan tulisi nykytilanteessa ehdottomasti olla yksi hallituksen kärkihankkeista.

On hyvä, että hallitus toimi kuten muun muassa edustaja Sarkkinen jo aiemmin esitti, ja perusti turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksen Tornioon. On sekä turvapaikanhakijoiden että Suomen etu, että kaikki turvapaikanhakijat rekisteröidään heti maahantulon yhteydessä.

Panostuksia tulisi silti roimasti lisätä maahanmuuttajien kielikoulutukseen, osaamisen tunnustamiseen ja muuntokoulutuksen järjestämiseen, yksin tulevien lasten ja nuorten tukemiseen, työharjoittelumahdollisuuksien kehittämiseen ja asumisjärjestelyihin. Kotouttamistoimenpiteet pitäisi aloittaa jo turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana.

Sen sijaan, että hallitus aikoo ministeri Mäntylän kaavailemalla tavalla asettaa ihmisiä keskenään eriarvoiseen asemaan perustuslain vastaisesti, sen olisi syytä ottaa kotouttaminen olennaiseksi osaksi koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Useat tutkimukset osoittavat, että kotouttamiseen satsatut eurot maksavat itsensä takaisin, kun maahanmuuttajat oppivat kielen, integroituvat yhteiskuntaan, saavat koulutusta ja työllistyvät.

Siksi olisi hyvä, että kaikki eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisymmärryksen siitä, kuinka paljon kotouttamiseen tarvitaan lisäresursseja tulevien vuosien aikana.

*

Vasemmistoliitto siis näkee, että nyt tulisi keskittyä panostamaan koulutukseen, tutkimukseen, nuorisotakuuseen, työllistämiseen, työhyvinvointiin ja kotouttamiseen. Kaikki nämä ovat satsauksia tulevaisuuteen.

Me rahoittaisimme nämä panostukset esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia keinoja harmaan talouden torjumiseksi, tukkimalla verovuotojen väyliä veroparatiiseihin ja luomalla pääomaverotukseen tuloverotuksen kaltaisen progression.

Lisäksi nämä osaamiseen tähtäävät kärkihankkeet kääntäisivät työllisyyden kasvuun ja toisivat valtiolle verotuloja. Leikkauspolitiikka ei ole ainoa vaihtoehto. Leikkaaminen johtaa vain uuteen leikkaamiseen.