Työllisyyden edistäminen on yksi hallituksen tärkeimpiä kärkihankkeita. Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut toteuttavansa työelämäuudistuksen, jossa esimerkiksi työttömyysturvaa alentamalla vähennetään työttömyyttä. Epäselväksi jää, miten työttömien asemaa heikentämällä syntyy uusia työpaikkoja.

 

Viime viikolla hallitus sitten julkaisi kiristyspakettinsa, jonka on määrä korvata omaan mahdottomuuteensa kariutunut yhteiskuntasopimus. Paketilla tähdätään kilpailukyvyn parantamiseen. Se revitään suoraan työntekijöiden selkänahasta palkallisten vapaa- ja sairauspäivien sekä sunnuntaikorvausten menetyksenä ja lomien lyhenemisenä.

 

Samanaikaisesti työttömyys on räjähtämässä käsiin. Työllisyysmäärärahat ovat erityisesti suurilla alueilla kuten Uudellamaalla loppuneet kokonaan jo kesällä. Muuallakin Suomessa palkkatukihakemuksista voidaan myöntää vain murto-osa. Lisätalousarviossaan hallitus yrittää korjata jo tapahtunutta vahinkoa, mutta riittämättömin panostuksin.

 

Työttömyyskorvauksia maksetaan Suomessa vuodessa jo lähes yhtä paljon kuin valtio ottaa velkaa. Ihmisten työllistymiseen panostava politiikka ei vain pienentäisi valtion menoja, vaan lisäisi verotuloja.

 

*

 

Nuoria työttömiä on paljon. Nuorten on vaikea kiinnittyä työelämään ilman vaadittavaa työkokemusta. Työkokemusta ei saa ilman työpaikkaa. Nuorilla työharjoittelijoilla saatetaan teettää varsinaisille työntekijöille kuuluvia työtehtäviä ilman palkkaa, mutta aitoa oppisopimuskoulutusta on tarjolla vain vähän.

 

Yli viisikymppisen sanotaan olevan lähes mahdotonta työllistyä Suomessa. Tämä johtuu usein työnantajien asenteista. Työnantajat saattavat pelätä sairauspoissaoloja tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Suomessa ikääntyneillä on myös löyhempi työttömyysturva kuin vaikkapa Ruotsissa. Ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien myötä selvästi herkemmin.

 

Myös naisten työllistyminen takkuilee. Synnytysikäisiä naisia palkataan samanikäisiä miehiä enemmän määräaikaisiin työsuhteisiin. Naiset myös käyttävät yli 90 prosenttia perhevapaista. Erityisesti kotihoidon tuella pidetyn hoitovapaajakson on nähty aiheuttavan eriarvoisuutta naisten välille ja liian pitkiä, palkkaan ja eläkkeeseen vaikuttavia katkoja naisten työuriin.

 

*

 

Mitä hallituksen sitten pitäisi tehdä eri väestöryhmien työllisyyttä edistääkseen? Ainakin perua työllistymistä ja töissä pysymistä vaikeuttavat suunnitelmansa, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, työntekijän koeajan pidentämisen, vuorotteluvapaajärjestelmän murentamisen ja vuoden määräaikaisen työsuhteen sallimisen ilman perusteita.

 

Työelämä on monin tavoin murroksessa. Epätyypillisistä työsuhteista on tulossa yhä tyypillisempiä. Työllistämispolitiikkaan tarvitaan uudenlaisia näkemyksiä. Uudet työpaikat eivät synny työttömiä rankaisemalla tai työn ehtoja huonontamalla.

 

Työaikapankkien käyttöönotto, työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen, vuorotteluvapaan kehittäminen ja joustavat aikuisopiskelumahdollisuudet ovat keinoja vastata tämän päivän työelämän haasteisiin ja parantaa työelämän laatua.

 

Ainakin yksi hyvä esitys hallitusohjelmasta löytyy: perustulokokeilu. Hyvin toteutettuna perustulo toisi kaivattua joustavuutta työelämään ja antaisi pohjaa myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiselle.