Peruspalveluministeri Susanna Huovinen esitteli tällä viikolla eduskunnassa esityksen, joka parantaisi paperittomien ihmisten oikeuksia terveydenhoitoon, kun se velvoittaisi kunnat laajentamaan terveydenhoitopalveluja koskemaan heitä. Nykyisin paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon. Uusia palveluja olisivat välttämättömät lyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikaissairauksienkin hoito joissakin tapauksissa. Alaikäiset saisivat kaikki samat terveyspalvelut kuin suomalaisetkin. Lakimuutos koskisi vain EU:n ulkopuolelta tulevia paperittomia henkilöitä.

Keskustelu asiasta on paisunut ja jakanut ihmiset kahteen leiriin, puolesta ja vastaan. Toisten, kuten Kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin, mielestä paperittomasti Suomessa oleville kuuluu vain paluulippu kotimaahan. Missä on solidaarisuus ja inhimillisyys ihmistä kohtaan? On kyse ihmisoikeuksista, jotka koskevat kaikkia. Suomi monien muiden maiden lailla on sitoutunut YK:n ihmisoikeussopimusten ja Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan noudattamiseen. Näiden sopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset elimet ovat useita kertoja huomauttaneet, että Suomen nykyinen pelkän kiireellisen hoidon turvaava taso ei ole riittävä. Kaikkien Suomessa asuvien kannalta on terveysriski, jos kaikkia Suomessa asuvia ei hoideta kunnolla. Myös lääkäriliiton kanta on, että lakiuudistus on välttämätön.

Paperittomien ihmisten hoito Euroopassa

Muualla Euroopassa paperittomien terveydenhuolto on osittain Suomea paremmalla tolalla.

Ainakin Ruotsissa, Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa luvatta maassa oleskelevilla on oikeus kiireellisen hoidon lisäksi myös laajempiin terveydenhuollon palveluihin. Näin myös Saksassa, jossa tosin hoitoa tarvitsevat eivät juuri hakeudu palvelujen piiriin, koska hoitohenkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa poliisille palveluja käyttävistä laittomasti maassa olevista henkilöistä. Jos lakiesitys toteutuu Suomessa, säilyy terveydenhuollon henkilökunnan salassapitovelvollisuus, joka estää tiedon antamisen annetusta palvelusta ulkopuoliselle. Jo pelkkä tieto siitä, että henkilö on saanut terveydenhuollon palveluja, on salassa pidettävä. Laissa on tosin säädetty poikkeus, jos on syytä epäillä vakavaa rikosta tai lastensuojelun tarvetta.

Vuoden 2012 puoliväliin saakka Espanjan terveydenhuolto perustui universaaliin järjestelmään, jossa kaikki maassa olevat henkilöt, mukaan lukien luvattomasti maassa oleskelevat, olivat oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin. Palvelut olivat käyttäjälle maksuttomia kattaen osin myös lääkärin määräämät lääkkeet. Talouskriisin seurauksena vuonna 2012 hoitoon pääsyä rajoitettiin siten, että maassa ilman laillista oikeutta oleskelevat noin 150 000 ulkomaalaista menettivät oikeuden käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja.

Helsinki on esimerkillisesti ensimmäisenä kaupunkina Suomessa alkanut järjestää laajat terveydenhuollon palvelut raskaana oleville naisille ja alle 18-vuotiaille lapsille. Koska resursseja ei ole tämän johdosta lisätty, ovat kustannukset laskennallisia. Helsingin terveydenhuollossa uusi järjestely on näkynyt lähinnä jonojen hyvin vähäisenä pitenemisenä.

Suurin osa paperittomista helsinkiläisistä jatkaa ilmeisesti kuitenkin edelleen Global Clinicillä käyntiä. Se on paikka, jossa paperittomat voivat saada perusterveydenhoitoa maksutta. Osittain syynä voi olla se, että kyseinen paikka on osoittautunut luotettavaksi, eivätkä paperittomat viranomaisten pelossa uskalla siirtyä kunnalliseen terveydenhuoltoon, vaikka heillä nyt siihen oikeus olisikin. Toisaalta syynä voi olla se, että palvelut ovat julkisella maksullisia, ja niihin ei ole varaa.

Keitä paperittomat ovat?

Paperittomat ihmiset näyttäytyvät helposti vain epämääräisenä ihmisjoukkona, jota on helppo vastustaa. Onkin syytä miettiä keitä he ovat, mistä he ovat tänne tulleet ja miksi.

Syyt laittomasti maassa olemiseen ovat moninaisia.

Jos aluksi oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen elämäntilanne muuttuu, eikä alkuperäistä maahan tulon syytä enää ole olemassa, voidaan oleskelulupa evätä. Ihminen saattaa kuitenkin haluta jäädä Suomeen, jos elämä täällä on vakiintunut. Tällainen ihminen on voinut saada oleskeluluvan alun perin työn, opintojen, perhesiteen tai turvapaikkahakemuksen perusteella.

Paperittomien joukossa on myös kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, laillisesti viisumilla maahan tulleita, mutta viisumin umpeuduttua luvatta jääneitä, ja maahan salakuljetettuja henkilöitä.

Romanian ja Bulgarian romanit ovat usein maassa laillisesti, sillä EU-kansalaisina heillä on oikeus oleskella täällä kolme kuukautta. Terveydenhuollon suhteen he ovat kuitenkin paperittomia. Koska he eivät ole saaneet kansallista sairausvakuutuskorttia, eivät he ole oikeutettuja terveydenhoitoon myöskään Suomessa. Myös monet oleskelulupaa odottavat ovat terveydenhuollon suhteen paperittomia.

Avioliitto itsessään ei takaa oleskelulupaa, ja niinpä kaikilla avioliitossa suomalaisen kanssa olevilla ulkomaalaisilla ei syystä tai toisesta ole oleskelulupaa. Pariskunta voikin päätyä siihen, että toinen jää Suomeen luvatta. On tapauksia, joissa on ensin arveltu että kyseessä on valeliitto ja oleskelulupa on evätty. Kun pari on jatkanut yhteiseloa luvatta ja asia on tullut ilmi, on hallinto-oikeus vahvistanut avioliiton aidoksi.

Jos luvattomasti maassa oleva nainen saa lapsen, ei lapsella tällä hetkellä ole oikeutta raskauden seurantaan, vaikka isä olisi suomalainen. Raskauden ajan seuranta on kuitenkin tärkeää niin äidin kuin syntyvän lapsenkin kannalta, sillä sen avulla todetaan riskiraskaudet ja sairaudet, ja joissain tapauksissa pelastetaan äitien ja vauvojen henkiä.

Luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden kokonaismäärää on vaikea arvioida.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa on tuhannesta viiteen tuhanteen paperitonta, jos asiaa katsotaan terveydenhuollon palvelujen kannalta. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on toisaalta arvioinut Helsingissä mahdollisesti olevan kaikkiaan noin 5000 joko luvatta oleskelevaa tai muusta syystä vailla oikeutta terveydenhuoltoon olevaa ulkomaalaista. Arviossa on oletettu, että näistä noin 2000—3000 olisivat ilman oleskelulupaa. Loput näistä henkilöistä olisivat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleita opiskelijoita, joiden vakuutusturva on puutteellinen, sekä ilman vakuutusturvaa olevia EU-kansalaisia. Arvioidun määrän on myös sanottu olevan todennäköisesti liian suuri. Sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu oikeus muihin terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon, lienee maassa noin 1 000—2 000. Luku pitää sisällään sekä maassa luvattomasti oleskelevat ihmiset että vailla sairaanhoitokorttia olevat EU-kansalaiset.

Terveysturismi epätodennäköistä

Me Suomessa uskomme, että meillä on niin mahtava ja toimiva terveydenhuolto, että koko muu maailma haluaa tulla tänne hoitoon. Näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan ainakaan lääkäriliiton mukaan. Jos lakiesitys toteutuu, ei siis ole todennäköistä, että niin sanottu terveysturismi räjähtää käsiin.

Minä annan täyden tukeni peruspalveluministeri Huovisen lakiesitykselle. Mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitkä ovat syynä laittomalle maahantulolle ja mitkä ovat ne keinot, joilla sitä voitaisiin ehkäistä. Laittomasti maassa olevat ovat kuitenkin ihmisiä, ja ansaitsevat saman tasoisen terveydenhuollon, kuin kaikki muutkin.