Kesätöissä päästään tutustumaan työelämään ja saadaan niitä ensimmäisiä työkokemuksia, joita ilman ei oikeita töitä helpolla saa. Kesätyö onkin monelle nuorelle hyvä ja mukava asia.

Osa nuorista on kuitenkin tänäkin kesänä joutunut todistamaan työnantajien raadollisuuden. Heille kesätyöstä on jäänyt petetty olo, ja työelämästä ja työnantajasta on jäänyt huono maku suuhun.

 

Nuoria työntekijöitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti etenkin sellaisilla palvelualoilla, joiden asiakasvirta vaihtelee, tai se on kiinni säästä. Esimerkiksi kahvilassa ja jäätelökioskeilla työskenteleville ilmoitetaan herkästi, että koska sataa, ei tänään tarvitse tulla töihin.

Sateisena kesänä työtunteja saattaa kertyä vähän tai pahimmassa tapauksessa ei lainkaan. Työntekijä on kuitenkin koko kesän valmiina töihin, jos vaikka sittenkin kutsu kävisi. Valmiina, ilman mitään korvausta.

 

Osa kesätyöntekijöistä ei tiedä oikeuksiaan, eikä osaa niistä pitää huolta. Ja toisaalta miksi pitäisikään, kun työnantajan pitäisi olla se, joka toimii niin kuin kuuluu. Kesän alussa kesätyöntekijöitä neuvottiin ottamaan työvuorolistasta kuva, jotta on olemassa joku todiste, jos työvuoroista joudutaan työnantajan kanssa vääntämään.

 

Tällaiset kesätyöt ovat täysin verrattavissa nollasopimuksiin, joita tehdään nykyään muutenkin työelämässä, ja jotka polkevat täysin työntekijöiden oikeuksia. Nollasopimusten tunnusmerkki on se, että niissä ei ole lainkaan määritelty viikoittaista vähimmäistyöaikaa. Työnantajapuoli perustelee tällaisia sopimuksia työmarkkinoiden joustavoittamisella, vaikka ainoastaan työntekijät joutuvat joustamaan. Käytännössä nollasopimusten myötä työntekijät menettävät irtisanomissuojan ja putoavat pois sairauspäivärahojen piiristä. Työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajanpalkkaa, kun työsopimuksessa ei ole vähimmäistuntimäärää. Työn perimmäisenä tarkoituksena on toimeentulon turvaaminen, ja nollasopimuksilla tämä ei toteudu. Nollasopimukset siirtävät yritysriskin työntekijälle, ja se on väärin.

 

Vasemmiston esittämä perustulo toimisi osaltaan ratkaisuna osa-aikatyön haasteisiin. Osa-aikatyön tai keikkatyön vastaanottaminen ei vähentäisi perustuloa, jolloin pätkätöitä olisi kannattavaa ottaa vastaan.

Nykyinen sosiaaliturva estää tehokkaasti työttömän lyhytaikaisen työllistymisen, sillä sosiaaliturvajärjestelmämme perustuu siihen, että ihminen on joko kokonaan töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Nykyään kuitenkin jo kolmannes työvoimasta hankkii elantonsa erilaisissa pätkä- ja silpputöissä. Suuri osa työttömistä tekisi varmasti lyhyitäkin työpätkiä, jos se olisi mahdollista niin, että ei menettäisi toimeentulotukea. Monesti kuulee sanottavan, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja näin onkin, silloin kun työstä maksettavalla palkalla tulee toimeen.

 

Ammattiliittoon kuuluminen on työntekijän kannalta erittäin tärkeää. Liitto kautta voit vaikuttaa työoloihisi ja palkkaan. Ammattiliitosta saa apua, jos työnantajan kanssa on erimielisyyksiä tai oikeuksia poljetaan. Ilman liiton tukea työntekijä on riitatilanteissa monesti heikoilla.

Nollasopimuksista on päästävä eroon ja sen eteen tulen eduskunnassa tekemään työtä.