Reilut kaksi vuotta sitten, kun kamppailu eduskuntavaaleista kävi kovimmillaan, oli tasa-arvoinen avioliittolaki esillä kaikkialla. Asiaan kysyttiin kantaa lähes jokaisessa vaalikoneessa, johon vastasin, ja niitä oli useita. Asia sai laajalti julkisuutta, ja sen käsittelyä jatkettiin myös hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan tätä tärkeää asiaa ei kirjattu, sillä sen katsottiin olevan niin sanottu omantunnon kysymys, jota ei voitu kirjata kuuden ideologisesti niin erilaisen puolueen ohjelmaan.


Tasa-arvoinen avioliittolaki koettiin kuitenkin heti eduskuntakauden alussa niin tärkeäksi, että sen ympärille perustettiin parlamentaarinen työryhmä. Ryhmään saatiin edustus lähes kaikista puolueista, ja se valmisteli hyvässä hengessä lakialoitteen koskien tasa-arvoista avioliittoa.

Lakialoitteen on allekirjoittanut 76 kansanedustajaa. Aloitetta valmistelleen ryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen edustaja Lasse Männistö on kertonut julkisuudessakin, että vaikka nimiä ei saatu kasaan tavoitteena ollutta 100:aa kappaletta, oli suhtautuminen lakialoitteeseen varsin myönteinen eduskunnassa. Monet edustajat eivät halunneet allekirjoituksellaan profiloitua asiaan, vaikka toisaalta moni edustaja kertoi äänestävänsä lain puolesta, jos eduskunta ottaa asian käsittelyyn. Tätä pidän hieman ongelmallisena, sillä minusta on epäreilua, että näin tärkeällä ihmisoikeusasialla tehdään eduskunnassa hallitus-oppositio politiikkaa.
Vaalikonevastausten perusteella yli puolet nyt istuvista kansanedustajista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. 
Helsingin Sanomat julkaisi eilen listan YLE:n vaalikone vastauksista, joiden mukaan seuraavat edustajat kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia, mutta eivät allekirjoita ko. lakialoitetta:

KOK:
Mäkelä
Mäkinen
Heinonen

SD:
Gustafsson
Kymäläinen

Kesk:
Lehtomäki

PS:
Juvonen

RKP:
Nylund

Jokseenkin samaamieltä tasa-arvoisesta avioliittolaista olevia kansanedustajia, mutta jotka eivät allekirjoita lakialoitetta, on pitkä lista. Se löytyy Hesarin nettisivuilta.

http://blogit.hs.fi/hsnext/nama-kansanedustajat-muuttivat-mieltaan-tasa-arvoisesta-avioliittolaista


Eduskunnassa käytiin vuosi sitten lähetekeskustelu tasa-arvoista avioliittolakia koskevasta lakiesityksestä. 
Salissa kuultiin, miten muutamat kansanedustajat, etenkin perussuomalaisten kansanedustajat, olivat sitä mieltä, että tasa-arvoinen avioliittolaki loukkaa valtaväestön tunteita, koska kyse on pienestä vähemmistöstä, kenen asiaa tässä ajetaan. Heidän mielestään ei myöskään ole syrjintää, jos kaikille ei anneta yhdenvertaista oikeutta mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa, perheen ulkopuolisesta adoptiosta puhumattakaan. 
Mutta syrjintää on, jos jotakuta kohdellaan eri tavalla kuin muita. Pelkästään parisuhteiden luokittelu altistaa syrjinnälle ja on yhteiskunnallinen viesti siitä, että parisuhteet ovat keskenään eriarvoisia.

Ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertaisia riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, eikä valtiollinen avioliittoinstituutio saa syrjiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Vuonna 2004 voimaan tulleessa yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa vakaumuksen, mielipiteen ja sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäisen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä määritellään myös ihmisoikeusloukkaukseksi.

Lakialoite tasa-arvoisesta avioliitosta on nyt lakivaliokunnan mapissa. Kevään aikana, toivottavasti pian, valiokunta tekee päätöksen siitä, ottaako se lakialoitteen käsittelyyn vai ei. Aika näyttää, onko Suomen eduskunta nyt valmis tekemään ratkaisevan siirron kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. 
 Mutta olemmeko valmiita tähän nyt, vai siirtyykö tasa-arvoisemman yhteiskunnan syntyminen seuraavalle vaalikaudelle?
Tosiasia kuitenkin on, että nuoret ja nuoret aikuiset ovat kaikkien tutkimusten mukaan valmiita ja suvaitsevaisia hyväksymään tasa-arvoisen avioliittolain. Jos eduskunta ei ota lakialoitetta käsiteltäväkseen, se palaa kuitenkin eduskunnalle kansalaisaloitteen muodossa.
Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen alkaa 19. maaliskuuta.
Onko Suomen 200 kansanedustajalla tarpeeksi selkärankaa, vai tarvitaanko tämän asian eteenpäin viemiseen 50 000 kansalaista?

Tasa-arvoinen avioliittolaki koskettaa suurta joukkoa suomalaisia ja antaa heille ja heidän perheilleen avioliiton mukanaan tuoman yhteiskunnallisen tuen ja institutionaalisen turvan, mutta keneltäkään se ei ota mitään pois.