Aamulla puolisoni huomautti, että tänään on se päivä. Se päivä, jolloin minut monen vuoden ponnisteluiden jälkeen valittiin kansanedustajaksi.

Facebookissa on moni päivän aikana kysellyt miltä työ eduskunnassa on tuntunut. Tässä tilitys.

Vuosi sitten sunnuntaina päivällä fiilikset olivat odottavat ja mietteliäät. Vasemmistoliiton Hämeen piirin kansanedustaja Matti Kauppila ei enää asettunut ehdolle, vaan jäi ansaitulle eläkkeelle. Ainakin yksi paikka Hämeen piirissä oli siis avoimesti auki ja me Hämeen vasemmistoliittolaiset ehdokkaat saimme tehdä hartiavoimin töitä, että tuo paikka saatiin säilytettyä Vasemmistoliitolla. Monestakaan äänestä ei ollut kiinni, ettei paikkaa olisi menetetty kokonaan. Istuvan kansanedustajan luopuminen tehtävästään on aina vaaran paikka menettää äänestäjiä muihin puolueisiin. Toisaalta vuosi sitten käydyt vaalit osoittivat, että vaalit ovat aina vaalit, eikä lopputulosta tiedä kukaan etukäteen. Eivät edes gallupit.

Haluan edelleen kiittää suurenmoista tukiryhmääni kovasta työstä, jota monet ihmiset tekivät niin minun hyväksi kuin koko puolueen hyväksi ympäri Hämettä vaalikentillä. Yksin tähän työhön harva kykenee. Kiitän tässä myös siitä tuesta, jota olen saanut tämän ensimmäisen vuoden aikana kansanedustajana. Tätä työtä ei tehdä yksin, eikä työ ole ollut helppoa.

Viime perjantaina naiskansanedustajien verkoston lounaalla Presidentti Tarja Halonen sanoi, että naispoliitikot ovat jatkuvan suurennuslasin alla. Kaikesta. ”Olet liian nätti, tai ruma. Jos sinulla on lapsia, niin olet varmasti huono äiti. Jos olet naimisissa, niin väärän miehen kanssa ja jos et ole, niin taidat olla lesbo.”

Toki palautetta tulee myös tekemisistä. Media pitää tarkkaa lukua puheenvuorojen määrästä, tosin laatuun harvemmin kiinnitetään huomiota. Ja valiokuntien läsnäolot julkaistaan tasaisin välein. Mutta pitäähän ihmisten tietää kuinka valitut edustajat ovat paikalla.

Työn hektisyys on yllättänyt. Usein kalenterissa on kolmekin merkintää samalle kellonlyömälle. Silloin on osattava priorisoida mikä menoista on tärkein tai mistä olisi tulevaisuudessa hyötyä.

Olen oppinut kuluneen vuoden aikana valtavasti.Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä ministereille, saanut kysymysvuoron kyselytunnilla, osallistunut salikeskustelussa debattiin, pitänyt ryhmäpuheenvuoron ja lukuisia omia puheenvuoroja pöntöstä. Talo on tullut tutuksi ja pikkuhiljaa myös talon tavat. Saunaan en ole tämän vuoden aikana vielä ehtinyt.

Avustajani Pilvi on ollut kultaakin kalliimpi työpari. Usein kuulee puhuttavan eduskunta-avustajista hieman halventavaankin sävyyn. Toiset pitävät avustajia ”naapurin tyttöinä tai poikina” jotka ovat päässeet hienoon työpaikkaan. Minulle todellisuus on aivan toista. Avustajani on rautahermoinen ammattilainen, joka ei pienestä hätkähdä. Yhteistyömme on ollut saumatonta ja toivon, että se jatkuu pitkään.

Vuosi on mennyt todella nopeasti! Nyt tuntuu, että olen etuoikeutettu, kun saan olla tekemässä näin tärkeää työtä. Toivottavasti työ kantaa hedelmää.

Ai niin, se mukavin ja kurjin kokemus joita facebookissa kkovasti toivottiin.

Mukavinta on totisesti ollut se, kun on huomannut voivansa ihan oikeasti ja aidosti vaikuttaa. Poikkesin tammikuussa liikenneministeri Kyllösen kanssa Riihimäellä ja nyt liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu pääradan välityskyvyn parantaminen, ja samassa yhteydessä on mahdollista saada Riihimäen asemalaitureiden kauan odotettu remontti etenemään. Kurjaa on kiire ja riittämättömyys.