Arvoisa puhemies

 

Valtioneuvosto käynnisti jo keväällä 2005 ns. Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena oli ennen kaikkea varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus koko maassa sekä saavuttaa elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Kevään eduskuntavaaleissa hallituspohja muuttui mutta Säätytalolla päätettiin, että Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehitystoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Keskusta on jo pitkään pelotellut suomalaisia kuntarakenneuudistuksesta, maalaillut kauhuskenaarioita palveluiden katoamisesta ja repinyt kuntakarttoja. Oppositiorooli on omaksuttu hienosti, sillä juuri Keskustahan aloitti kuntaremontin Paras-hankkeen muodossa ollessaan pääministeripuolueena.

 

Kuntauudistusta on viety ministeri Virkkusen johdolla vauhdilla eteenpäin. Oppositiosta on kuulunut moitteita siitä, ettei kuntia kuulla uudistuksen aikana. Virkamiesten valmisteleva kuntajakoselvitys saatiin päätökseen ja nyt on käynnissä koko maan kattava kuntien kuulemis- ja lausuntokierros. Toivonkin, että kuntien johtajat ja päättäjät ottavat kuulemiskierroksen vakavasti ja samaa toivon myös ministeri Virkkuselta. Kunnissa on kuitenkin paras tuntuma siitä, millä kuntaliitoksilla olisi parhaat edellytykset toimia toteutuessaan.

 

Hallitusohjelmaan kirjattiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus osana kuntarakenneuudistusta. Pidän tätä uudistusta erittäin tärkeänä ja kiireellisenä myös lähidemokratian toteutumisen kannalta. Toki olisi ollut näin maallikkona ajateltuna järkevää viedä näitä kahta tärkeää uudistusta käsi kädessä ja rinnakkain.

Lähivuosina on etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa menty yhä kauemmaksi kunnallisdemokratiasta erilaisiin hallintohimmeleihin, joiden päätöksiin vaaleilla valituilla kunnanvaltuutetuilla ei ole mitään vaikutusvaltaa.

Tutkimuksen mukaan lähes 90 % valtuutetuista koki, etteivät he voi vaikuttaa esimerkiksi terveyskeskus kuntayhtymissä tehtäviin päätöksiin. Voin lukea itseni kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä tähän samaan joukkoon.

Rakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena on myös palauttaa päätöksenteko takaisin kunnanvaltuutetuille ja kuntalaisille.

 

Arvoisa Puhemies

 

Kuntauudistuksen eteenpäin vieminen nostaa paljon kysymyksiä koko Suomessa. Monissa kunnissa ollaan tehty omatoimisesti selvityksiä mahdollisista liitoksista ja kynnys liitoksille on madaltunut.

Omalla seutukunnallani keskustelu käy ajoittain kiivaana. Virkamiesvalmisteluna tehdyn kuntauudistuspaperin mukaan yhteen oltaisiin liittämässä Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja Hyvinkää. Tästä kuntaliitoksesta ei selvittäisi pelkillä kuntaliitoksilla. Hyvinkään erottaa muista edellä mainituista kunnista sairaanhoitopiiri, maakuntaraja ja vaalipiiriraja. Uudenmaan vaalipiiriin kuuluvan Hyvinkään liittämistä hämäläiskuntiin ei ole otettu huomioon myöskään vaalipiiriuudistuksessa, josta valtioneuvosto on päässyt tänään sopuun. Toivonkin, että valmistelun edetessä näihin suuriin kysymyksiin paneudutaan tarkasti ministeriössä ja otetaan kuntien kuulemistilaisuudessa nousseet kuntien päättäjien näkökulmat aidosti huomioon.

 

Pakkoliitoksia en hyväksy. Työssäkäyntialueet ja vahva peruskunta ovat hyviä lähtökohtia kuntauudistukselle, mutta lopullisen muutoksen tulee kuitenkin perustua vapaaehtoisiin liitoksiin.

Nämä kartat uusista kunnista ovat virkamiesten tekemää pohjatyötä, eivät viimeinen totuus. Pikemminkin pohja keskustelulle ja päätökset tehdään vasta demokraattisen käsittelyn jälkeen.