Valtuutettu Aino-Kaisa Pekonen ym. jättivät seuraavan valtuustoaloitteen:

 

                                           ”Monet kaupungin tukemat kulttuuritapahtumat ja kaupungin taidelaitosten esitykset pyörivät usein vajaille yleisöille. Näytöksen järjestäminen maksaa kuitenkin saman verran siitä huolimatta, kuinka paljon yleisöä on paikalla.

                                           Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka ovat täysin syrjässä lähes kaikesta kulttuuritarjonnasta. Syitä tähän on köyhyys, asenteet ja tiedon puute.

 

                                           Kaikkein pienituloisimmat käyttävät kaupungin tarjoamia kulttuuripalveluja kaikkein vähiten. Tämä on harmi, sillä kulttuuri vähentää todistetusti syrjäytymisriskiä, lisää hyvinvointia ja ihmisen kokemaa yhteiskunnallista osallisuutta.

 

                                           Esitän, että Riihimäen kaupunki ottaa käyttöön kulttuurisetelijärjestelmän, jossa kulttuuriseteleitä jaetaan työttömille ja pienituloisille. Näillä seteleillä pääsisi maksutta katsomaan esimerkiksi Riihimäen teatterin näytöksiä tai taidemuseon näyttelyitä ja muita julkisesti rahoitettuja kulttuuritapahtumia. Seteleillä ei pääsisi ensi-iltoihin tai loppuunmyytyihin näytöksiin.

 

                                           Tällä tavoin seteli ei maksaisi käytännössä mitään, sillä näytökset pyörivät jokitapauksessa, eikä niiden kustannus muutu vaikka sali olisi täynnä. Samalla lisättäisiin pienituloisten hyvinvointia. Mielestäni kyseessäni on ns. win-win-tilanne, eli kaikki voittavat!

 

                                           Seteleitä voitaisiin tarjota perusturvakeskuksessa tai työvoimatoimistossa samalla kun virkailijat käsittelevät asiakkaiden muitakin asioita. Lisätyötä ei näin juurikaan tulisi.

                                           Seteleiden saajina olisivat ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

 

                                           Esitän, että Riihimäen kaupunki rupeaa myöntämään edellä kuvatun kaltaisia kulttuuriseteleitä pienituloisille kuntalaisille.”